Usein kysyttyä

Mistä tiedän, että koiran adoptoiminen kauttanne on turvallista?

Teemme kaikkemme, että adoptoidun koiran ja adoptoijan yhteiselämä saisi parhaan mahdollisen alun. Tämä tarkoittaa sitä, että haluamme minimoida tuontiin liittyvät tarttuvien sairauksien riskit, ja luovuttaa koiria vain sellaisiin koteihin, joissa arvelemme kunkin koiran voivan elää turvallista ja onnellista elämää. Koiran etu vaatii meitä kertomaan adoptoijalle kaiken sen tiedon, mitä kyseisen koiran luonteesta ja terveystilanteesta on saatavilla. Näin adoptoija voi yhdessä kanssamme harkita, omat resurssinsa tuntien, onko kyseinen koira hänen elämäntilanteeseensa sopiva. Jokaisen adoptoijan kohdalla haluamme, että tiedonvaihto jatkuu myös koiran saavuttua, jotta voimme auttaa mahdollisten kysymysten ja ongelmien noustessa esiin kotiutumisessa.

Koirien tuonnissa noudatamme koirien maahantuontiin kuuluvia lakisääteisiä vaatimuksia, näihin kuuluu mm. tunnistusmerkintä, EU-passi ja muut matkustusasiakirjat, ekinokokkoosi-lääkitys ja rabiesrokotus. Tämän lisäksi koirat testataan lähtömaassa anaplasmoosin, erlichioosin, leishmanioosin ja sydänmadon varalta, niille annetaan yhdistelmärokote parvon, penikkataudin ja tarttuvan maksatulehduksen osalta.

Kyproskoirat ry on mukana Responsible Rescue -sitoumuksessa. Voit lukea lisää Responsible Rescue -sitoumuksesta täältä: https://www.responsiblerescue.fi/


Jos lahjoitan rahaa, mistä tiedän, että se menee perille avustuskohteeseen?

Yhdistyksemme ei tuota voittoa, ja toimintamme hallinnolliset kulut ovat varsin pienet, koska toimimme täysin vapaaehtoisvoimin. Hallinnollisia kuluja on vain nettisivun kulut, postikulut, pankkitilien kulut ja varainkeruuluvan hakemuskulut. Lahjoitusvarat käytetään yhteistyötarhojemme eläinlääkärikuluihin, koirien sterilointeihin, lääkkeisiin, ruokaan, tarhojen kunnostukseen ja kotihoidossa olevien koirien eläinlääkärikuluihin. Adoptoinnista tulevat kulukorvaukset kattavat pääsääntöisesti koirien tuomisesta tulevat kulut, joten lahjoitusvaroja ei käytetä koirien tuomiseen. Yhteistyötarhamme toimittavat meille kuitit kaikista kuluista, jotka olemme maksaneet. Tilinpäätöksemme on julkisesti saatavissa, ja voit tutustua tarkemmin varojen käyttöön sen avulla.

Ovatko avustuskohteenne Kyproksella luotettavia?

Olemme tehneet pitkäjänteistä yhteistyötä Kyproksella kahden tarhan kanssa jo vuosien ajan. Meille on erittäin tärkeää, että viestintä heidän kanssaan on avointa ja rehellistä, koirien passien ja viranomaistodistusten tiedot täsmäävät sen kanssa, mitä meille on kerrottu, ja koirista kerrotaan kaikki mahdollinen tieto, mitä tarhalla heistä on saatavilla. Yllämainittu kuittien toimittaminen meille kaikista kustannuksista on myös osa tätä viestintää. Yhdistyksemme hallituksen jäsenet tekevät omalla kustannuksellaan säännöllisesti vierailuja tarhoille, ja näkevät myös omin silmin sen omistautumisen, millä vapaaehtoiset yhteistyötarhoilla tekevät töitä koirien hyväksi. Yhteistyötarhamme käyttävät aina samoja eläinlääkäreitä, joihin he voivat luottaa.

Olen löytänyt koiran Kyprokselta, voitteko auttaa minua saamaan sen Suomeen?

Pääsääntöisesti vastaus on ei. Koirien kaupallinen tuominen, jollaiseksi myös rescuekoirien tuominen lasketaan, vaatii tiettyjen viranomaisvaatimusten täsmällistä noudattamista, ja siksi haluamme tuoda koiria vain yhteistyötarhojemme kautta. Ulkopuolisen toimijan kohdalla meidän olisi vaikea varmistua siitä, että kaikki vaatimukset on täytetty.

Miten kadulla/tarhalla syntynyt ja elänyt koira sopeutuu Suomen ilmastoon ja kotioloihin?

Sopeutuminen on kovin yksilöllistä, ja riippuu myös koiran taustasta. Takapihalla ketjun päässä elänyt metsästyskoira ei ole välttämättä koskaan ollut ihmisasunnossa, jolloin totuttautuminen voi viedä aikaa. Lemmikkinä ollut koira, joka on sittemmin hylätty, voi vaikuttaa olevansa heti kuin kotonaan ihmisasunnossa. Sellaista koiraa ei ole vielä kauttamme tullut, joka ei olisi lopulta sopeutunut kotioloihin, mutta adoptoijan kannattaa varautua sisäsiisteysopetteluun, koiran totuttamiseen kodin ääniin ja kodin käytöstapoihin.

Suomen ilmastoon sopeutuminen on myös yksilöllistä, osa koirista kasvattaa itselleen viileämmässä ilmastossa paksumman karvan. Jos koira on lyhytkarvainen, talvella voi joutua opettelemaan koiran kanssa pukeutumista takkiin ja tossuihin. Adoptiota harkitessa kannattaa miettiä myös tätä puolta, että millainen koira sopii omaan elämäntyyliin.

Tunnistaako koira tarhalla annetun nimensä? Voinko vaihtaa adoptoimani koiran nimen?

Koira ei välttämättä tunnista tarhalla annettua nimeään. Koiran nimen voi vaihtaa mieleisekseen, passissa tosin tulee lukemaan tarhalla annettu nimi.

Onko koirien taustoista saatavilla tarkempaa tietoa?

Yhteistyötarhojemme vapaaehtoiset kertovat meille sen, mitä he koirien taustoista tietävät, mutta se ei tavallisesti ole kovin paljon. Suurin osa koirista on sellaisia, että ne löydetään hylättynä, ja niiden mennyttä elämää voidaan vain arvailla koiran kunnon ja käytöksen perusteella. Joitakin yksilöitä on sellaisia, joilta on vaikkapa omistaja menehtynyt tai sairastunut, ja koira on sen vuoksi päätynyt tarhalle, ja niistä koirista voi olla tarkempaa tietoa.